perjantai, 8. joulukuu 2017

Helmiä

IMG_20171207_205246.jpg

Taas on vietetty aikaa pajalla ja emalointia opiskellessa. Olen tehnyt ensimmäistä sarjaa tulevaan näyttelyyn, jotka tuli tyttärelleni lakkiaisiin. Sarja valmistui parahiksi itsenäisyyden satavuotisjuhliin, joka oli samalla hänen lakkiaispäivä. En julkaise kuvia koruista, vaan ne ovat nähtävissä sitten näyttelyssä. Omasta mielestäni onnistuin yhdistämään puvun ja oman näyttelyaiheen hyvin. Sittenpä se nähdään, ensi vuonna...

Kuvassa kuitenkin vähän siitä sarjasta inspiroituneena värkkäsin joulumyyntiin edullisia lahjoja. Siniset myin samantien tänään myymälässä, kun siellä oli myyjäisporukkaa käymässä. Tuuma ja Tikki-myymälän naapurissa on vielä huomenna Pikisaaren koulun joulu-myyjäiset. Kivasti oli porukkaa liikenteessä, lumipyrystä huolimatta. Noita sinisen mallisia ajattelin tehdä vielä lisää myöhempään joulumyyntiin, kun niistä tuli aika kauniita ja näytti asiakkaitakin kiinnostavan.

Yksi aikakausi päätty tosiaan vuoden vaihteessa, kun jätän osuuskunnan puheenjohtajuuden. Joitain tehtäviä vielä pitää jaksaa tehdä, kuten käydä kertomassa osuuskunnasta opiskelijoille tunnilla. Kiva kertoa useammalle kerralla, niin ei tarvii yksitellen käydä asioita läpi. Viimeisen kokouksen johdin viime viikolla ja reilussa kahdessa vuodessa niitä kertyi vajaa kolmekymmentä. 

Kävinpä vielä kuitenkin osuuskuntavalmennuksessa ja olipa mielenkiintoista keskustelua muidenkin osuuskuntien kanssa. Samojen ongelmien kanssa nekin painivat, mutta jotain yhteistyötä saattaisi alueellisesti olla tulossa ensi vuoden aikana. Mielenkiintoista...

 

perjantai, 20. lokakuu 2017

Pohdintaa...

art%20deco%20sininen.jpg

Reilu kolme vuotta siitä on, kun näin mielenkiintoisen jutun Kalevan sivuilla korualan artesaanin koulutuksesta Oulussa. Muistan tilanteen edelleen selvästi. Se juttu jotenkin kolahti ja samalta istumalta riensin nettiin tutkimaan asiaa tarkemmin. No, piru vie, haku syksyn koulutukseen oli jo päättynyt pari viikkoa aiemmin. On siinäkin ajankohta mainostaa koulutusta, koska sitähän nämä jutut ovat. Opo vastasi, että kyseleppä elokuussa peruutupaikkoja ja minähän kysyin. Kävin haastattelussa ja pääsin sisään kolme viikkoa muiden jälkeen.

Opiskeluaika meni valtavan nopeasti ja sama on käynyt nyt vuosi valmistumisen jälkeenkin. No, viime talvi meni jatko-opiskelujen merkeissä, mutta lopullinen päätoiminen työllistyminen tällä alalla odottaa itseään. Kuukaudet vain kuluu ja välilä tuntuu, ettei mitään tapahdu. Silti taustalla tapahtuu koko ajan valtavan paljon asioita ja aika on kortilla. Mutta mihin se aika kuluu?

Osuuskuntatyöskentely vie ajasta oman osansa ja kun myymälä alkoi, niin vielä enemmän, mutta on siellä ollut hauskaa olla myymässä omia ja toisten tuotteita. Se on opettanut paljon. Itse en ole oikein myyntiorientoitunut ihminen, mutta se on silti erittäin tärkeää hallita. Olen vähän niinkuin stereotyyppinen käsityöläinen: Teen mielelläni, kunhan joku muu myisi tuotteeni. Itseä ja omia tuotteita on vaikea kehua ja niin eespäin.

Oma liiketoimintasuunnitelma on periaatteessa valmiina, kunhan ryhtyisi vain yrittäjäksi. Niin, kuulosta yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä. Käsityöläisen on mietittävä todella montaa asiaa ja niitä vielä monelta kantilta, ennenkuin voisi kuvitella pärjäävänsä. Olen minäkin tehnyt laskelmia ja miettinyt vaihtoehtoja, mutta ehkä se vaatii vain sen lopullisen rohkaisun hypätä tuntemattomaan. Aion nyt jäädä osuuskunnassa pienempään rooliin ja jatkossa keskittyä oman yrityksen kehittämiseen. Pakko se vain on priorisoida asioita ja jotenkin näen, että omassa yrityksessä on helpompi tehdä asioita ja varsinkin päättää asioista. 

Vielä ois mietittävänä, että missä myyn, missä valmistan, mitä teetän alihankintana, jne. Toivottavasti näihin löytyy vastauksia lähikuukausina, ainakin teen töitä sen eteen ja niistä sitten myöhemmin lisää...

Yksi on ainakin varma ja se on se, että ajan itseäni koko ajan tiukoille ja tiukkoihin paikkoihin. Ehkä siinä piilee vastaus siihen, että olen saanut paljon jo aikaiseksi ja mielenkiintoisia juttuja on tapahtunut lyhyellä urallani. Pakko on paras motivaattori, vai miten se meni...?

Sain päähäni, että haluan seuraavan näyttelyn Helsinkiin. Tai tämä on ollut jo pidempään ajatuksena, mutta nyt se realisoitui. Pidän siis näyttelyn toukokuussa Helsingissä. Julkistan paikan ja tarkemmat ajankohdat myöhemmin, kun saan virallisen sopimuksen nähtäväksi. Periaatteessa asia on jo sovittu. Paikka on todella hyvällä ja keskeisellä paikalla. On siis aika astua isolle kirkolle suurempien massojen nähtäväksi.

Näyttelyyn tulee kokonaan uudet korut/korusarjat. Jatkan tutkintona tehtyä art deco-teemaa ja teen juhlakoruja art deco-hengessä. Korut tulee olemaan ehkä hieman erilaisia ja materiaaleissakin tulee jotain uutta. Koruja voisi luonnehtia enemmänkin taidekoruiksi, ehkä... Ei kuitenkaan ihan perinteistä, toivottavasti ja osahan on vielä piirtämättäkin. Silloin tutkintoa tehdessäni, jäi minulle paljon ideoita ja ajatuksia, joita on nyt pakko päästä toteuttamaan ja siksi teen tämän näyttelyn. Kuvassa yksi tutkinnon luonnoksista, josta lähden kehittelemään jotain, jotain sinistä...;)

Olen hakemassa eka kertaa apurahaa näyttelyyn. Sekin työllistää aika paljon. Sinne pitää olla todistuksia ja kaikkea muutakin materiaalia valtavasti. Lausuntojakin pitää pyytää, koska olen vielä tuntematon tekijä.

Niin, tuntematon tekijä. Tunnistan itseni myös siitä käsityöläisten ja taitelijoiden välimaastosta, ettei osaa päättää kumpi on. Ja tarviiko päättääkkään? Itse ajattelen, että ne tukee toisiaan. Haluan ansaita tuloni koruja tekemällä ja siihen on ratkaisuna sarjatyö. Kuitenkin luova puoleni haluaa välillä revitellä ja sitä varten haluan jatkaa näyttelyiden pitämistä. Eikä noiden pidäkkään sulkea toisiaan pois, vaan mielestäni niitä voi tehdä rinnakkain, mikä on aivan loistavaa käsityöläisyydessä. Jos näyttelyillä tulee tunnetummaksi, niin ei sillä varmaan haittaa ole toisella puolellakaan ja päinvastoin. Tavoite tällä näyttelyllä voisi olla, etten enää ole se tuntematon tekijä. Kova tavoite, mutta olen jo oppinut, että PITÄÄ USKALTAA AJATELLA ISOSTI! Ja haaveilla...



keskiviikko, 23. elokuu 2017

Pajapäivä

IMG_20170822_215841.jpg

Viime viikolla oli myymälän vieressä Designtori-tapahtuma ja meilläkin kävi hurjasti porukkaa. Yksi entinen Tuuman ja Tikin asiakas tilasi minulta emalisormuksia. Malli oli vähän näitä muistuttava kuppimainen, jonka hän oli ostanut joskus myymälästä. Sain vapaat kädet tehdä malliin muutoksia, mutta värit piti olla jotain sinistä tai vihreää. 

Valitsin värisävyiksi Persian Bluen, Light Oliven ja Light Purplen. Tällaisia niistä sitten tuli. Katsotaan tykkääkö asiakas muutoksista, mutta itse ainakin tykkään ja ajattelin tehdä näitä lisää myymälään myyntiin. Meillä siis jatkunee myymälän hoitaminen jatkossakin ja muitakin yhteistyökuvioita on nyt suunnitteilla. Eipähän ainakaan pääse pitkästymään, kun on koko ajan useampia projekteja päällä. Mukava oli viettää aikaa taas pajalla, kun viime aikoina sitä on mennyt kaikkialle muualle liikaa. 


keskiviikko, 26. heinäkuu 2017

Katoppa!

IMG_20170726_205841.jpg

Tän kesän projektina syntyneitä Katoppa!-kierrätyskoruja tässä lisää. Ihan kuin karkkeja. Samanlaisia olen jo tehnyt perhepiiriin, mutta näillä väreillä en aiemmin. Kuten tuotelapussa lukee, niin nämä on uniikkeja. Oli vaan niin kivan näköinen tuo salmiakki, että pitinhän niitä pari tehdä myyymäläänkiin. Taustat on taottua kuparia ja patinoitu kauniin näköiseksi. Koukut on taas sterlinghopeaa, niinkuin mulla aina. Nopeimmat saa nämä hakea, kun vien ne perjantaina myyntiin. Ja paikkahan on Tuuma ja Tikki Oulun Pikisaaressa. Perjantaina ja lauantaina ei muuten pääse sinne autolla, kun Qstock pärähtää käyntiin ja vaikeuttaa kulkemista. 

Juu, onhan siellä tullut nyt itsekkin oltua tiskin takana. On ollut ihan mielenkiintoista ja opettavaista, jos vaikka joskus tulevaisuudessa niitä taitoja tarvitsis. Perjantaina täytyy taas mennä myymään, mutta ens viikon aion viettää lomaa näistä hommista ja käväistään pikku reissussa. Kuuluiskohan perjantaina festarimusiikki myymäläänkin asti...hmm.

Tein myös tilauksesta kuvan mukaisen Kirsikankukka-korun. Tuo vihreä Ruska-sarjan koru on valmistunut jo kouluaikoina näyttelyjä varten, mutta nyt jouti mennä käyttöön.

Kirsikan%20kukka%20ja%20ruska.jpg

Oppia tuon tekemisessä tuli taas jälleen kerran oikein olan takaa. Ne on nuo punaiset värit ja varsinkin pinkki, niin hankalia emaloitavia, mutta lopussa kiitos seisoi. 

Myymäläprojekti jatkuu ainakin elokuun lopulle ja jatkosta neuvotellaan varmaan elokuussa. Saapa nähdä. 

Ai niin, minut hyväksyttiin Proto ry:n jäseneksi. Proto on Pohjois-Suomen muotoilijat ry. Tässä heidän sivuilta kopioituna:

PROTO ry on vuonna 1987 perustettu taideteollisuusalan järjestö, jonka jäsenet toimivat muotoilun ja taidekäsityön eri osa-alueilla Pohjois-Suomessa. PROTO ry:n toiminta-ajatuksena on tehdä muotoilua tunnetuksi Pohjois-Suomessa ja toimia jäsentensä välisenä yhdyssiteenä ja tukea heidän ammattitoimintaa. PROTO ry toimii aktiivisesa yhteistyössä myös muiden muotoilu- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.

Proto on aika aktiivinen toimija paikallisesti ja täytyy itsekkin mennä mukaan toimintaan, kun pääsee muutenkin vauhtiin tässä omassa toiminnassa. Proton järjestämä Designtori on muuten meidän myymälän naapurissa elokuussa ja mekin hyödynnämme samaan aikaan järjestettävää Taiteiden yötä pidemmillä aukioloajoilla. Tuliskohan tuonne porukkaa sitten hiukan enemmän...

sunnuntai, 11. kesäkuu 2017

Tuuma ja Tikki

IMG_20170531_162151.jpg

Onpa ollut hässäkkää viimeiset viikot! Pääsimme vihdoin sopimukseen koulun myymälän hoitamisesta kesän ajan ja eilen se vihdoin alkoi. Myymälä on Tuuma ja Tikki Oulun Pikisaaressa.

https://fi-fi.facebook.com/tuumajatikki/

Myymälä on siis avoinna koko kesän kaikkina päivinä, paitsi maanantait on kiinni. Sieltä löytyy meidän jäsenien tuotteita, sekä koulun omia Tuuma ja Tikki-tuotteita. Lisäksi myynnissä on yhden NY-yrittäjän puutuotteita. Tuotevalikoima on muuttunut normaalista myymälän arjesta ja nyt sieltä löytyy mm. kattavampi valikoima koruja. Lähiaikoina saadan vielä lisää laadukkaita käsityöläisten tuotteita, kunhan he kerkiävät niitä valmistamaan. Tämä myymälähanke tuli aika pienellä varoitusajalla, joten hulina on kovaa läpi kesän pajoilla ja työhuoneilla.

Vein myös omia tuotteita myyntiin. Siellä on vanhoja tuttuja malleja, Ice Bubbles-korviksia ja Grille-korviksia eri väreissä. Lisäksi löytyy kuvan kaltaisia kierrätyskupari-korvakoruja, tietysti emaloituna. Kaikki ovat erilaisia, uniikkeja. Teen näitä ylijäämäkuparista, jota on jäänyt sahausharjoituksista ja muista töistä yli. Siksikin muodot aina vaihtelevat ja värit pyrin löytämään muotoon sopiviksi. Kahta täysin samanlaista ei tule ja jos tällaisen haluaa, niin kannattaa suunnata kohti myymälää, koska näitä saa todennäköisesti vain tänä kesäsesonkina. Eihän sitä koskaan tiedä tulevaisuudesta, mutta materiaalia riittää vain nyt kesäksi. 

Tein myös muutamia lahjariipuksia tytön kavereille ja tässä yksi kuva sellaisesta.

IMG_20170611_092625.jpg