Suunnitelmia tulevaisuuteen on tehty koko ajan ja elokuussa se sitten muuttuu todeksi, ainakin jollain tasolla. Olen mukana Oulun Designtorilla myymässä tuotteita. Minkälaisella poppoolla ja millä kuviolla, niin se julkaistaan myöhemmin. Kannattaa käydä aina välillä sivuillani mrwain.fi ja pysyä kuulolla.

Ensimmäiset mallit on viety valimoon ja sarjat tilaukseen. Heinäkuu meneekin niitä viimeistellessä tuonne Designtorille. Siellä on tulossa jotain tuttua, mutta vähän uudistettuna versiona. 

Ai niin, Mr Wain´s World korunäyttely loppui tällä viikolla. Tulin just hakemasta koruja Helsingistä ja jotenkin tyhjä olo. Näyttely sujui mainiosti ja toivotaan sen poikivan jotain tulevaisuudessa. Senpä näkee sitten. Palaute oli kuitenkin erittäin positiivista kauttaaltaan. Itse olin myös tyytyväinen esillelaittoon ja toteutukseen. 

Seuraavaa näyttelyä ei nyt juuri jaksa miettiä. Kyllä siellä mielessä muhii kaikenlaista ja jotain joskus teen, mutta en nyt vähään aikaan. Tai jos tulee jotain, niin se voi olla vaikka tauluja. Tauluista puheen ollen...olen piirrellyt tilaustöitä ja maalauspuolella on jotain isoa mahdollisesti tiedossa, jos vain ajatukset ja tarjoukset kohtaavat. Mahdollisuuksia on, toivotaan parasta.

Blogin kirjoittaminen on ollut kiintoisaa, vaikka en ole viimeisten parin vuoden aikana paljoa kirjoitellut. Olisiko tämän tarinan aika loppua ja minun siirtyä johonkin uuteen...

Kiitoksia kaikille lukijoille ja seuraajille!

Tarinani jatkuu kotisivuillani ja instassa.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

No niin, kynnys taulujen myyntiin laittamisesta ylittyi. Ensimmäiset kuusi kappaletta laitettu taidesivut.net sivustolle myyntiin. Alkoi kiinnostamaan tuo sivusto, kun siellä oli kolmen kuukauden kokeilujakso ilmaiseksi. Katsotaan liikkuuko mitään. 

Kuvassa vähän kokeellisempaa maalausta. Olen arvuutellut kaikilla, että mihin autoon liittyy tuo maalaus ja vihdoin viime viikolla sain naapurilta ensimmäisen oikean vastauksen. Kysehän on siis bemarin M-sarjasta ja erityisesti sen väreistä. Tuo piti vain toteuttaa, kun se päähän tuli. Teen varmaan vielä toisenlaisenkin version, mutta kun jotain saa päähänsä, niin pakkohan se on saada valmiiksi, jotta näkee toimiiko se ajatus ja mielikuva oikeasti.

Korunäyttely jatkaa omalla painollaan siellä Helsingissä. Taitaa olla vielä kolmisen viikkoa ja sitten käyn purkamassa sen. Pääsepähän taas etelän reissulle, oikeastaan lomareissulle samalla. 

Kiirettä on pitänyt viime aikoina. Esille laittoa on pitänyt vielä miettiä viime hetkeen asti. Kun sain kehykset, niin pääsi vasta kokeilemaan ja näkemään korut kehyksissä. Kahdentoista kehyksen esille laitto on pitänyt miettiä valmiiksi. Osa on mennyt ihan simppelisti, mutta joitain on joutunut pusertamaan oikein kunnolla. On täytynyt kokeilla ja jos ei näytä hyvältä, niin uusiksi on mennyt.

Kuvassa on Ikkuna valoon-solmioneula, jolle piti tehdä kravatti, kun ei sitä muuten saanut hyvin esille. Tavallinen kraka ei oikein istu tuonne kehyksiin, niin tein puusta tällaisen. Toimii oikein hyvin ja tuli vähän kolmiulotteisuuttakin.

Näyttely alkaa siis torstaina ja reissuun lähden huomenna, koska korut pitää olla perillä keskiviikkona. Tekemättä on oikeastaan enää nettisivujen päivitys ja jotain pikkujuttuja, kuten näyttelyluettelon tulostuksia. 

Hauskaa Vappua kaikille lukijoille ja tervetuloa näyttelyyni.

Pari viikkoa siis vielä näyttelyn alkuun. Korut toimitan heti vapun jälkeisenä päivänä. 

Kuvassa pari eriväristä Trinity-rannekorua. Punasävyinen on vastavalmistunut versio.

Korut muuten on pientä loppuviimeistelyä vaille valmiita. Kehyksiä vielä odottelen postista, kun ei sitten tullutkaan käyntiä Ikeassa, niin piti tilata postin kautta, joka tosin taisi olla halvempaa. Joskin kehykset olisivat olleet Ruotsin puolella jonkin verran halvempia, kurssien ollessa suotuisia. 

Jännitys alkaa pikku hiljaa nousemaan, kun vien omat työni taas kaiken kansan ihmeteltäväksi. Olihan niitä viimeksikin tosi paljon näyttelyyn tutustujia, mutta nyt on täysin uutta porukkaa, kun kuitenkin isolle kirkolle mennään. Pistähän kalenteriin 3.5.-4.6.2018 ja jos liikut Helsingissä, niin käy tutustumassa töihini Cafe Aallossa. 

Sen verran vielä koruista, joita vien näyttelyyn. Suunnitelma on hieman muuttunut alkuperäisestä uniikkien taidekorujen valmistuksesta. Vaikka niitäkin sinne tulee, niin tulee sinne myös paljon täälläkin jo esiteltyjä koruja. Ajattelin, ettei niitäkään ole vielä kovin moni nähnyt ja itse olen niistä hyvin ylpeä, joten haluan niitäkin esitellä. Ja yleisöhän on uutta, niin eipä siinä taida olla ongelmaa. Tähän ratkaisuun päädyin myös rahoituksen puutteessa, koska materiaalit olisivat tulleet kalliiksi ja kun en saanut apurahaa, niin näillä mennään. Ja näyttelylle tulee muutenkin aika paljon hintaa, jo välimatkojenkin takia. Toki uskon, että saan kaikki panostukseni takaisin myöhemmin.

Liityin muuten myös instagramiin. Jee, some odottaa! Liity seuraan, postailen sinne vähän enemmän kuvia näyttelyvalmisteluista.

https://www.instagram.com/wainmr/

Yksi asia taas valmiina ja juliste on tehty.

Näyttelysuunnitelma on elänyt tässä matkan varrella. Näyttely tulee esittelemään kattauksen minun suunnittelemistani ja valmistamistani koruista. Tyylini on selkeää ja art decomaista. Tosin värimaailma ei aina kohtaa tyylisuuntaa, mutta ei se ole tarkoituskaan. Haluan mennä omia polkujani. 

Näyttelystä löytyy, jo aiemmin esittelemiäni koruja, sekä jotain uutta. Kehysongelmakin on jo ratkaistu ja en tee itse niitä, vaan ostan valmiita, joita muokkaan itselle sopivaksi. Laitan niihin taustakankaan, pahvin sijasta. Lievästi ilmaistuna, tuo esillelaitto on mietityttänyt eniten, kun ei olekkaan vitriinejä, vaan seinä ja sermit.

Nyt on ollut vähän taukoa taulujen maalaamisesta, mutta kysyntää niillä näyttäs olevan. Ainakin koiratauluille näyttäis löytyvän kiinnostusta ja kyselyjä lapsen kuvistakin on tullut. SItä pitänee vielä kuitenkin ensin kokeilla, vaikka en epäilekkään kykyjäni siinä, koska olen piirrellyt paljon nimeenomaan kasvokuvia.

Tämä vois olla yksi esimerkki siitä, että mitä vois tulevaisuudessa tehdä enemmänkin. Poimia yksityiskohta autosta ja siirtää se johonkin toiseen elementiin. Täytyy koittaa ideoida lisää tällaista. Nautin kuitenkin nyt maalaamisesta, joten antaa palaa vaan. Olen kyllä pajallakin viettänyt aikaa, mutta ei siellä ole vielä valmista tullut, joten niistä myöhemmin...

Tein pikaisen tilaustyön viime viikolla. Tämä meni jo synttärilahjaksi onnelliselle koiranomistajalle. Seuraava tilaus on jo sovittuna, niin jospa se siitä lähtisi...

Näitäkin on tarkoitus tehdä tulevassa liiketoiminnassa sitten enemmänkin, jos siis nämä asiakkaita kiinnostaa. Senpä näkee sitten. Oma tyyli maalaamisessa alkaa pikku hiljaa löytymään ja koko ajan oppii lisää tekemällä. Onhan tuossa maalamisessa, näin itseopiskelijana, paljon sisäistettävää. Värien sekoittamista ja niin eespäin. Täytyy vain harjoitella kovasti, kun nyt on inspiraatio päällä. 

Taulujen maalaus on lähtenyt lapasesta. Toisaalta teen noita tulevaan toiseen projektiin myyntitarkoituksella, joten pitääkin tulla valmista. Nämä ei ole perinteisessä mielessä taideteoksia, mutta onhan taulut käsin maalattuja uniikkeja töitä. Ajattelen näistä, että voisivat olla enemmänkin lahjoja jollekkin asian harrastajalle. Sopivalla aiheella voi antaa lahjansaajalle juuri mieleisen lahjan ja voihan näitä muokatakkin vielä. Laittaa vaikka lahjansaajan nimen tuohon. Ruutulippu on omakohtainen ja varmasti monelle moottoriurheilijalle sopiva lahja. 

Escort, ei siis seuralainen, on Foortimiehelle, tai miksei naiselle, oiva lahjaidea. Jos on alan harrastaja, niin tunnistaa tuosta maskista ja sinisestä kuvioinnista tämän legendaarisen auton.

Siinä tämän päivän teos, Mustang. 

Taulu päivässä pitää, niin pitää minkä pois? No, ei ainakaan lääkäriä, mutta koulussa sanoin aina, että koru päivässä pitää ulos-ottomiehen loitolla. Ei se kyllä taida ihan riittää elämiseen, mutta se olikin heitto ja piiloviesti muille, että elääkseen täytyy koruja valmistua aika sukkelaan.

Täytyy sanoa, ettei yksityiskohdat ja värit pääse kuvissa oikein oikuksiinsa, mutta kylläähän näistä idea paljastuu. Ja korostukset näkyy kuvissa liian voimakkaana. Aion tehdä eri merkkiuskollisille omia versioita. Ideoita otetaan mielellään vastaan. 

Samasta teen jatkossa uusia versioita, mutta silti nämä on uniikkeja, koska eihän näistä samanlaisia ikinä enää saa. Saatan vaihtaa värimaailmaa ja taustaa, sekä lisäksi numeroin kaikki työt. 

Oon kyllä hurahtanut näihin ja on tuo maalaaminen hauskaa puuhaa, ainakin vielä. Jos näitä työkseen tekee, niin voihan sitä kyllästyä, mutta haenkin tällä itselle monipuolista työtä ja eipä tällaisia ole näkynyt missään myynnissä. Kohta on.

Itselle nämä on kivoja, kun yhden maalamiseen ei mene kauhean kauaa ja sen saa valmiiksi kerralla. Tästä puuttuu välistä numero 2, Citroen, koska se ei ole vielä valmis ja se onkin poikkeus sääntöön. En ole löytänyt siihen sopivaa taustaa ja rajauksia, mutta pitää vielä hieman mietiskellä sitä asiaa. Opetteluahan tää vielä on, kun vasta muutama taulu on uraa takana. 

Nyt voi vihdoin vahvistaa, että seuraava näyttelyni on Helsingissä Cafe Aallossa 3.5.-4.6.2018. Eli, siis aivan kohta!

Yllä oleva ottamani kuva ei liity siihen mitenkään, mutta sopii juhlistamaan tätä hienoa asiaa. Kuva on puhdas vahingonlaukaus ja se tapahtui Kemijärvellä viikko sitten Arctic Lapland Rallyssä. Käytiin velipoikien kans pari päivää rentoutumassa nuotion äärellä ja nauttimassa mahtavasta rallitunnelmasta.

Niin, siitä näyttelystä jotain. Sinne tulee kokonaan uusia koruja ja osa niistä on vielä tekemättä, mutta eipä hättää, kyllä ne sinne valmistuu. Korut tulee olemaan enemmän taidekorumaisia ja jotain uusia kokeiluja, niin materiaalin, kuin muotoilunkin saralla. En paljasta vielä sen enempää, mutta kannattaa käydä katsomassa sitten näyttelyssä.

Tulee kiireinen kevät, kun samalla suunnittelen omaa yritystä. Pääasiassa on kuitenkin saada jo suunnittelemani näyttelykorut valmiiksi hyvissä ajoin. Niin, olen luonnostellut jo korut lähes valmiiksi, mutta en aloittanut niitä, koska hain Kulttuurirahaston apurahaa ja siihen ei saa aloittaa ennen kuin päätös tulee. Päätös tuli perjantaina, vai oliko se torstaina, ja siinä sanottiin, ettei minulle myönnetä apurahaa. Se nyt oli odotettavissakin oleva päätös. Hakijoita oli 8900 ja 1100 sai apurahaa. Onpahan nyt kuitenkin tullut haettua, niin tietää jatkossa vähän paremmin, että mitä pitää hakemukseen laittaa. Toisaalta, tämän näyttelyn omat kustannukset on kohtuulliset ja nyt ei tarvii olla tilivelvollinen muille, kuin itselle, niin ja tietysti kahvilalle ja katselijoille. Uskon, että sijoitus kannattaa ja tuottaa tulevaisuudessa jotain hyvää.

Toivon, että tuo paikka on sellainen, että korut pääsee mahdollisimman monen nähtäville. Ne tulee seinälle kehyksiin ja niitä olen miettinyt kovasti, että minkälaisia ne pitäisi olla. Tein perjantaina ekan prototyypin ja siitä se sitten lähtee. Pitää luottaa vain itseensä, että kyllä ne hoituu. Muistan viime näyttelystä, että vaikka korut olikin valmiina hyvissä ajoin, niin esillepano tuotti aikamoista tuskaa. Pakko on paras motivaattori ja onhan ne nämäkin kehykset vain tehtävä, joten tuumasta toimeen vain.

Tavoite näyttelylle on tuoda suuremmalle joukolle työni nähtäväksi. Toivon, että se poikisi taas jotain tulevaisuuteen. Mitä se on, niin se on vain arvailua, mutta jotain hienoa, toivottavasti. Mennään askel kerrallaan ja seuraavaksi ehkä ulkomaille... Haaveilla ainakin pitää ja hoidetaan tämä nyt kunnialla.

Siinä se sitten on. Eka taulu.

Varmaan kolmekymmentä vuotta oon aikonut maalata taulun ja nyt se vihdoin toteutui. Ei ole vain koskaan saanut aikaiseksi, kun on tullut maalailtua ja piirreltyä muilla välineillä. Oli kyllä siistiä hommaa, mutta pitänee hommata vähän paremmat pensselit seuraavaa kertaa varten. Taulun ideassa on vähän samaa, kuin Hot Rokeissa joskus kauan sitten. Mietin, että miehelle tuollainen voisi kelvata, kukkia tai maisemaa paremmin. Tuo löysi paikkansa toistaiseksi pojan huoneesta.

Joulumyynti meni ihan kivasti. Tuumassa ja Tikissä kävi porukkaa, varsinkin myyjäisten aikaan ja yhden päivän vietin torilla kojussa myymässä. Nythän se sitten on vähän rauhallisempaa, niin kerkiää näitä tehdä ja suunnitella tulevaa yritystoimintaa. Ja näyttelyä.

Jännät viikot on muutenkin edessä, kun Kulttuurirahaston apurahapäätökset tulee ihan pian. Eka kertaa hain ja en elättele suuria toiveita, mutta muutkin jutut on tässä lyhyessä korusepän urassa toteutuneet hyvällä prosentilla, joten en pidä mahdottomana positiivista vastaustakaan. Sain sen verran hyvät lausunnot, että jotain mahdollisuuksia voi ollakkin. Eipä silti, että ratkaisisiko se mitään, mutta helpottaisi näyttelyn rakentamista, kun ei tarvitsisi repiä viimeisiä ruokarahoja materiaaleihin. Lapset kiittäisi ;) Oiskohan pitänyt tuolla perustella...hmmm...